Sotakuvaaja

Vuonna 1942 pokerista, samppanjasta ja kauniista naisista pitävä tyylikäs nuorimies hyppäsi Englantiin lähtevään kauppalaivaan. Hän oli älykäs ja uskalias valokuvaaja Robert Capa, jonka Collier's-lehti oli lähettänyt kuvaamaan Euroopassa riehuvaa sotaa.

Tässä kirjassa Robert Capa kertoo työrupeamastaan toisen maailmansodan kohtalokkaimmissa tapahtumissa Pohjois-Afrikassa, Sisiliassa, Lontoossa, Berliinissä ja Pariisissa – henkilökohtaisesti ja veijarimaiselle elämänasenteelleen uskollisena. Hänen Normandian maihinnoususta ottamansa kuvat tuhoutuivat lähes kokonaan, mutta intensiivinen kuvaus taistelun etenemisestä muistuttaa, miksi kuvat saattoivat olla valonarkoja painettaviksi.

Capa on elämänsä kertojana anarkistisen hauska ja siksi pysähdyttävä – semminkin kun tekstin rinnalla omaa tarinaansa ovat kertomassa vuosisadan parhaat sotakuvat.

”Koska totuuden kirjoittaminen on tunnetusti vaikeaa, olen ottanut sitä tavoitellessani vapauden toisinaan hiukan liioitella ja toisinaan hiukan vähätellä sitä. Kaikki tämän kirjan tapahtumat ja henkilöt ovat sattumanvaraisia ja liittyvät jotenkin totuuteen.” Robert Capa

Robert Capa syntyi Unkarissa lokakuussa 1913. Hänen ristimänimensä oli Endre Friedmann. Kuvaamisen hän aloitti 1930-luvulla, muutti Saksasta Ranskaan ja otti käyttöön taitelijanimen Robert Capa.

Nuori Endre ei haaveillut valokuvaamisesta vaan mieli toimittajaksi tai romaanikirjailijaksi. Hän olikin synnynnäinen tarinankertoja, joka ei antanut totuuden häiritä hyvää tarinaa. Tuo piirre teki Capan kuvista maailmankuuluja, ja se tekee lajissaan harvinaisen myös hänen omaelämäkerrastaan.

Capa kuvasi kaikkiaan viisi sotaa. Espanjan sisällissodasta hän otti tunnetuimman kuvansa, Lojalistin kuoleman. Sotakuvaaja sijoittuu pääasiassa toisen maailmansodan Euroopan-taisteluihin. Normandian maihinnousussa Capa oli mukana ensimmäisten joukossa.

Sotakuvaaja loppuu sanoihin: ”Enää ei ole kerrassaan mitään syytä nousta aamuisin.” Toinen maailmansota oli päättynyt ja maailman parhaaksi sotavalokuvaajaksi julistettu Capa oli menettänyt rakkaimpansa toiselle miehelle. Uusi rakastuminen amerikkalaisjoukkoja Euroopassa viihdyttävään Ingrid Bergmaniin antoi kuitenkin syyn nousta jälleen ylös. Sodan jälkeen Capa myös perusti ystäviensä kanssa sittemmin maailmankuulun Magnum-kuvatoimiston.

Capan silminnäkijän tehtävä päättyi vuonna 1954, kun hän astui maamiinaan ollessaan kuvaamassa ranskalaisen Indokiinan sotaa.