Wikmanin pojat

Jaan Krossin omaelämäkerrallisten romaanien ja novellien avain, romaani Wikmanin pojat, ilmestyi Virossa 1988, kun virolaisten vuosikymmeniä elänyt haave valtiollisen itsenäisyyden palauttamisesta alkoi käydä toteen ja neuvostovallan romahdus oli näköpiirissä.

Aikuistuvien koulupoikien elämän kuvauksessa avautui lukijalle maailma, jonka väitettiin kadonneen, mutta joka olikin tallella kovia kohtaloita kokeneiden miesten ja naisten muistissa. Jakob Westholmin lyseo, romaanin Wikmanin lyseo, oli epäilemättä Viron tasavallan merkittävin koulu itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä. Klassiseen eurooppalaiseen sivistysihanteeseen ja kristillis-isänmaalliseen henkeen kasvatettuja koulun poikia ei saatu lopullisesti luopumaan inhimillisyydestä millään keinoin, vaikka sitä yritti sekä Hitlerin kansallissosialismi että Stalinin kommunismi.

Wikmanin pojat on monitahoinen kuvaus yksilöistä yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä, ylistyslaulu sivistyksen voimalle Jaan Krossin taattuun tyyliin.