描述
Unkarin tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluvan György Konrádin omaelämäkerrallinen romaani unkarinjuutalaisesta yhteisöstä 1930-luvulta 1980-luvulle. Kaleidoskooppimainen kuvaus Euroopan historiasta.
Romaanissaan Konrád kuvaa sukulaisuus- ja ystävyyssuhteista koostuvan unkarinjuutalaisen ”klaanin” vaiheita 1930-luvulta 1980-luvulle. Keskeisiä henkilöitä ovat kolme koulutoveria ja ystävystä, Dávid Kobra – tekijän alter ego – János Gragomán ja Antal Tombor, sekä heidän elämänsä monet naiset, ennen muuta Antalin vaimo ja Dragománin rakastajatar Melinda. Kertoja ja siten myös näkökulma vaihtuu luvusta lukuun; jokainen pohtii omaa suhdettaan toisiin henkilöihin ja ympäröiviin tapahtumiin. Tarina avautuu Kobran kotikylästä Berettyóújfalusta koko Unkariin, muualle Eurooppaan ja jopa Atlantin taa – näyttömänä on milloin Budapest, milloin Pariisi, milloin Jerusalem, milloin New York. Tuloksena on kaleidoskooppimaisen värikäs kuva siitä, millaista on ollut tiedostavan, ajattelevan ja tuntevan unkarilaisen elämä ensin Saksan, sitten Neuvostoliiton talutusnuorassa olleessa maassa.
Konrádin teos on psykologisesti ja sosiologisesti oivaltava ja terävä analyysi aikamme ihmisen identiteetistä ja unkarilaisen roolista idän ja lännen välissä. Kirjailijan oma kohtalo nousee viiltävästi esiin Dávid Kobran eritellessä toisinajattelijakirjailijan asemaa yksipuoluevaltiossa.
Teos on Kivikello-romaanin rinnakkaisteos: siinä on samoja henkilöitä, se varioi samoja teemoja uudesta näkökulmasta sekä keskittyy nykyhetkeen ja kansannousun ajan Budapestiin.
Romaanissaan Konrád kuvaa sukulaisuus- ja ystävyyssuhteista koostuvan unkarinjuutalaisen ”klaanin” vaiheita 1930-luvulta 1980-luvulle. Keskeisiä henkilöitä ovat kolme koulutoveria ja ystävystä, Dávid Kobra – tekijän alter ego – János Gragomán ja Antal Tombor, sekä heidän elämänsä monet naiset, ennen muuta Antalin vaimo ja Dragománin rakastajatar Melinda. Kertoja ja siten myös näkökulma vaihtuu luvusta lukuun; jokainen pohtii omaa suhdettaan toisiin henkilöihin ja ympäröiviin tapahtumiin. Tarina avautuu Kobran kotikylästä Berettyóújfalusta koko Unkariin, muualle Eurooppaan ja jopa Atlantin taa – näyttömänä on milloin Budapest, milloin Pariisi, milloin Jerusalem, milloin New York. Tuloksena on kaleidoskooppimaisen värikäs kuva siitä, millaista on ollut tiedostavan, ajattelevan ja tuntevan unkarilaisen elämä ensin Saksan, sitten Neuvostoliiton talutusnuorassa olleessa maassa.
Konrádin teos on psykologisesti ja sosiologisesti oivaltava ja terävä analyysi aikamme ihmisen identiteetistä ja unkarilaisen roolista idän ja lännen välissä. Kirjailijan oma kohtalo nousee viiltävästi esiin Dávid Kobran eritellessä toisinajattelijakirjailijan asemaa yksipuoluevaltiossa.
Teos on Kivikello-romaanin rinnakkaisteos: siinä on samoja henkilöitä, se varioi samoja teemoja uudesta näkökulmasta sekä keskittyy nykyhetkeen ja kansannousun ajan Budapestiin.