책 세부 정보
형식
하드커버
페이지
159
언어
핀란드어
출판됨
Jan 1, 2011
출판사
Arktinen Banaani
ISBN-10
9522700053
ISBN-13
9789522700056
설명
Häjyt -sarjakuvassaan hämäläissyntyinen Timo Mäkelä peilaa miehistä sielunmaisemaa pohjalaisen puukkojunkkarikulttuurin kautta. Tuloksena on taatusti aitoa kotimaista väkivaltaviihdettä härmän kielellä. Hehkuvan mustavalkoinen Häjyjen maailma on hirtehisellä tavalla pimeä. Sarjakuvastrippien musta huumori antaa aiheen kysyä, onko meidänkin ajassamme tapakulttuurin noudattaminen moraalia tärkeämpää. Nyt Häjyt julkaistaan juhlavana, pellavakantisena kokoomateoksena.
Vuonna 1951 syntynyt Timo “Timppa” Mäkelä alkoi hahmotella Häjyt -sarjakuvaa jo vuonna 1985. Sarjan ensimmäiset 20 strippiä julkaistiin Ilta-Sanomissa kuukauden kotimaisena samana vuonna. Sittemmin Häjyt ilmestyi sanoma-lehdissä eri puolilla maata; julkaisemisen aloittaneen Aamulehden lisäksi mm. kaikkien valtapuolueiden äänenkannattajat ottivat sarjan sivuillensa. Vuoden 1997 kuluessa Timppa katsoi, että puukkojunkkarit olivat sanansa sanoneet. Kaikkiaan 550 stripistä nyt julkaistavaan kirjaan on valittu yli 400. Lisäksi Timppa on tehnyt tätä kokoelmaa varten häjyilyyn liittyviä erillispiirroksia.
Häjyjen yleispohjalainen murreasu hahmoteltiin yhdessä Pirkko Mäkisen (1929-1999) kanssa, jonka lapsuudenkoti sijaitsi Härmässä, kuuluisien Puustellin ja Rannanjärven välimailla. Kielellinen lopputulos elää, eikä pyri kaavamaisiin ratkaisuihin.
Vuonna 1951 syntynyt Timo “Timppa” Mäkelä alkoi hahmotella Häjyt -sarjakuvaa jo vuonna 1985. Sarjan ensimmäiset 20 strippiä julkaistiin Ilta-Sanomissa kuukauden kotimaisena samana vuonna. Sittemmin Häjyt ilmestyi sanoma-lehdissä eri puolilla maata; julkaisemisen aloittaneen Aamulehden lisäksi mm. kaikkien valtapuolueiden äänenkannattajat ottivat sarjan sivuillensa. Vuoden 1997 kuluessa Timppa katsoi, että puukkojunkkarit olivat sanansa sanoneet. Kaikkiaan 550 stripistä nyt julkaistavaan kirjaan on valittu yli 400. Lisäksi Timppa on tehnyt tätä kokoelmaa varten häjyilyyn liittyviä erillispiirroksia.
Häjyjen yleispohjalainen murreasu hahmoteltiin yhdessä Pirkko Mäkisen (1929-1999) kanssa, jonka lapsuudenkoti sijaitsi Härmässä, kuuluisien Puustellin ja Rannanjärven välimailla. Kielellinen lopputulos elää, eikä pyri kaavamaisiin ratkaisuihin.