Loppiaisaatto

Haaksirikko heittää kaksoset Violan ja Sebastianin Illyrian rannikolle, ja kumpikin uskoo toisen hukkuneen. Sisarukset ovat niin samannäköiset, että kun Viola pukeutuu mieheksi, Cesarioksi, häntä voisi luulla veljekseen. Illyrian herttua Orsino ottaa Viola-Cesarion palvelukseensa ja lähettää hänet kosimaan naapurin kaunista kreivitärtä puolestaan. Olivia-kreivittären sydän alkaakin sulaa - hän ihastuu lähettiin. Tämä on pulassa, sillä hän on puolestaan ehtinyt rakastua isäntäänsä. Tilanne mutkistuu entisestään, kun Cesarion kaksoisolento ilmestyy kuvioihin. Ennen onnellista loppua Shakespeare kieputtaa niin ylimysjoukon kuin näytelmän pellet, kreivittären paksun Toby-sedän, pölhön ritari Andrew Aguecheekin ja tekopyhän hovimestari Malvolion, vyyhteen, jonka vain mestari pystyy avaamaan. Loppiaisaatossa Shakespeare saavuttaa koomisuuden ja lyyrisyyden täydellisen tasapainon, ja se onkin suomennostehtävänä omiaan runoilija Pentti Saaritsalle.